Toisen verkostoharjoitteluni suoritin Turun ammatti-instituutissa, sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaajan ohjauksessa. Tosin tämän jakson teen hieman pidempänä; olen mukana myös syksyn ja kevään yhteishakuaikana ja aina, jos tulee jotain sellaista, missä minun kannattaa olla mukana. Tämän mahdollistaa se, että oma työhuoneeni on muutaman metrin päässä tämän jakson ohjaajani työhuoneesta. Itse toimin kuitenkin aikuiskoulutuksessa, eikä meillä ole mitään muuta yhteistä kuin seinät. Katsotaan, mitä koulutusreformi tuo tullessaan.
Turun ammatti-instituutti kuuluu Turun kaupungin sivistystoimialaan. Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus eroavat hallinnoltaan ja ovat omia tulosalueitaan. Nyt tein verkostoharjoitteluni siis ammatillisen peruskoulutuksen puolella. Verkostoharjoitteluni paikassa suoritetaan Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (ammattinimikkeeltään lähihoitaja) sekä Lääkealan perustutkinto (ammattinimikkeeltään lääketeknikko).
"Ammatillinen perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä ja sen suorittaminen kestää noin kolme vuotta. Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika vaihtelee riippuen opiskelijan etenemistahdista, aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää opiskeluaikaa. Kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden kaikkeen korkea-asteen koulutukseen." (Turun ammatti-instituutin sivuilta; Nuorten ammatillinen koulutus).
Erona taas aikuiskoulutukseen, että näyttötutkintojärjestelmässä ei ole osaamispisteitä tai opintoviikkoja. Tämäkin tullee muuttumaan koulutusreformin myötä?
Turun ammatti-instituutissa voi opiskella monia eri ammatteja; uuden, vuoden 2017 yhteishakuoppaan mukaan yli 20 eri tutkintoa on valittavana. Samoin opas tuo esiin kansainvälisyyden ja yrittäjyyden opinnot osana tutkintoa sekä mahdollisuudet yhdistää esim. huippu-urheilun ja ammatilliset opinnot. Turun ammatti-instituutti tarjoaa myös VALMA- koulutusta niille nuorille, jotka vielä miettivät jatko-opintojaan tai tarvitsevat lisää opiskeluvalmiuksia. (VALMA = ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus). Laskin uudesta hakuoppaasta, että Turun ammatti-instituutin eri koulutusaloilla toimii tällä hetkellä yhteensä 12 opinto-ohjaajaa. Koulutaloja on kuusi (6) ja koulutusaloja on 24.
Ohjaajanani oli/on pitkän linjan opinto-ohjaaja. Käytäviä asioita oli paljon ja sen vuoksi myös sovimme jatkosta, että voin milloin vain palata kysymyksineni ohjaajani luokse ja otamme aina istuntoa sitä mukaa kun on "lisätarvis". Viimeisimpänä on mieleeni jäänyt keskustelu, jossa kuuntelin, kun ohjaaja oponi ja toinen opo keskustelivat osaamisen tunnustamisen mitoituksen periaatteista ja käytyjen lukioaineiden "siirtämisestä" ammatilliselle puolelle. Kyllä oli välillä niin hepreaa, että ihan jo rupesi ahdistamaan. Ohjaajani kuvasi osuvasti ammatillisen opinto-ohjaajan työtä ja sen kaikkia lonkeroita kovin monisyisiksi. Käsittääkseni esimerkiksi peruskoulussa opinto-ohjaajalla on strukturoidumpi työnkuva? No, se selviää ensi keväänä verkostoharjoittelussa yläkoulussa.
Aloitin minun verkostoharjoitteluni siten, että sain ohjaajaltani tehtäväksi kirjata jo ennakkoon kaikki sellaiset asiat, mihin ainakin haluaisin, että paneudumme. Ihan aluksi kävimme läpi lakeja ja asetuksia ja mitä nuorten puolella, missä opiskeljat ovat alaikäisiä, on erityispiirteitä esimerkiksi verrattuna aikuispuolelle. Yhteistyökumppaniena ovat kuitenkin vahvasti myös nuorten vanhemmat. Kävimme läpi juurikin esim. allekirjoitettavia todistuksia tai erotodistuksia tai keskeyttämispäätöksiä, miten tärkeää on tiedonkulku ja kirjaaminen erikoistapauksissa sekä vanhempien / huoltajan allekirjoitukset jne.
Kävimme ohjaajani kanssa läpi ohjaussuunnitelmaa ja mitkä asiat kuuluvat kenellekin ja miten tiedottaminen ja palaverikäytännöt eri toimijoiden kanssa on järjestetty heidän talossaan. Kävimme läpi opinto-ohjaajan läheiset yhteistyökumppanit oppilaan, opiskelijan vanhempien, opettaja kollegoiden, erityisopettajan ja esimiehen lisäksi:
Olen saanut luettavaksi ja opiskeltavaksi, miten opinto-ohjaus on Turun ammatti-instituutissa järjestetty. Erityisen ilahtunut olin siitä, että yksikössä on tehty erikseen opinto-ohjausta antavan henkilöstön työnkuvat, toimijat ja vastuut. Eihän tämäkään ole kaikenkattava, mutta selkeyttää kuitenkin, jos empii, että tässä kohtaa olisi ehkä hyvä ottaa toinen henkilö pohtimaan jotain opiskleja-asiaa.
Sain opiskeltavaksi myös Opiskeluhuollon oppaan ja kaavion, miten asioiden tulisi edetä. Tavoitteena on opiskeluhyvinvoinnin edistäminen. Tässä kohtaa kuulin myös erilaisista muista ohjauksen työryhmistä; esim. VARPU- ryhmä (varhainen puuttuminen, TEHO- ryhmä (tehostetun tuen ryhmä) ja MAR- ryhmä (monialainen asiantuntijaryhmä, tarvitaan opiskelijan kirjallinen suostumus). Erikseen on vielä opiskeluhyvinvoinnin ohjausryhmä.
Lisäksi tutustuin oppilaitoksen Hyvän ohjauksen krieereihin, jotka on muokattu OPH:n Hyvän ohjauksen kriteereistä . Oppilaitosversioon on täydennetty se, miten ne on oppilaitoksessa järjestetty. Tähän minun tulee vielä perehtyä tiiviimmin. Lähihaksolla Jyväskylässä lokakuussa pohdimmekin omissa pienryhmissä tätä samaa teemaa, kun kotiläksynä oli perehtyminen oman oppilaitoksen tms. ohjausta järjestäviin asiakirjoihin. Näistä teemoista nousi hyviä keskusteluja ja näköaloja muiden opo- opiskelijoiden työkontekstiin ja kokemuksiin.
Kävimme läpi tutkinnon perusteita ja miten tutkinto rakentuu nuorten koulutuksessa. Tässä on selkeä ero näyttötutkinojärjestelmään. Molemmissa koulutusmuodoissa kuitenkin huomioidaan aiempi osaaminen ja henkilökohtaistaminen on erityisen tärkeää. Olin mukana ryhmäohjauksessa aloittavalle ryhmälle. Olin mukana myös kahdessa yksilöohjauksessa opiskelijan luvalla. Kävimme läpi kirjaamista ja opiskelijahallinto-ohjelmia Kurre, Priimus ja Wilma. Näihin palaamme vielä ylimääräisissä ohjauksissa yhteishakujen aikaan. Lisäksi tuli niin paljon kaikkea eksaktia asiaa eri tilanteiden hoitamisista, että niitä ei osaa ihan yksittäin luetellakaan, omat muistiinpanot ohjausesta palauttaa itselleni asioita mieleen, ja uskonkin, että tulen jatkossa niitä tarvitsemaan.
Paljon on opolla hommaa perinteisen opoilun ja opintojen parissa. Opo on mukana esim. avoimien ovien päivissä, TAI STEP messuilla, vanhempainilloissa, yrittäjyys- ja rekry- päivissä, omissa koulutuksissa ja erilaisissa työryhmissä, ryhmäytymisiltaäivissä aloittaville ryhmille...jne jne. Kuulin, että aiemmin Opoille sälytettiin vielä kaikenmaailman projekti- ja hanketehtäviä, mutta nyt on maltillisempaa ja omia tehtäviä pitää osata rajata, että opo voi keskittyö perustyöhönsä eli ohjaukseen. Olin verkostoharjoittelussa myös Ohjaamossa. Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka nuorille Turun keskustassa, josta saa ohjausta ja neuvontaa. Alkusyksystä sinne menee aina sovitusti pari opoa pitämään "vastaanottoa", jos Ohjaamoon tullut nuori tarvitsisi ohajausta opintojen suhteen tai jos tarvitsee infoa jälkihausta tms.
Ammatillinen puoli on kovasti nyt uudistustensa kautta ollut mediassa; viimeisimmäksi A-studiossa pohdittiin, miten nuorisotakuu näkyy ammatillisen puolen koulutksessa? LINKKI ko. ohjelmaan. katseluaikaa on marraskuun loppupuolelle 2016. Ohjelma alkaa kohdasta 13:08. Itse mietin tuon ohjelman jälkeen, että kyllä ennaltaehkäisy, asioihin puuttuminen ja pedagogisen näkemyksen rohkea muutos on todella tärkeää ja siksi pelottaa hieman tämä koulutusreformi, että miten ohjauksen siinä käy? Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjoittaa: "Tärkeintä on kehittää ohjausta toisella asteella ja korkeakouluissa, varmistaa opiskelijavalinnalla opiskelijan soveltuvuus alalle..." Mietin myös, että SORA- laki (Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) ei oikein edelleenkään aukea minulle. Miksi sitä ei käytetä, vai eikö se ole käyttökelpoinen, vai millaisissa tilanteissa SORA lakiin voidaan vedota ja mitä konkreettisesti oppilaitoksissa on tehty tuon lain nojalla. Se, mitä olen kuullut monien oppilaitosten edustajilta (omanikin), niin tuntuu, että sillä ei tee mitään? Tästä kuulisin lisää lähijaksoilla muilta mitä tämä tarkoittaa teidän työpaikoissanne.
Olin verkostoharjoittelussa mukana myös ryhmäytymisiltapäivän vietossa erään uuden alkavan ryhmän kanssa. Mukana siellä oli siis uusi luokka luokanvalvojineen, oppilaitospappi, kaksi opiskelijatutoria sekä opo ja minä. Paikkana oli Hennalan seurakuntakoti.
Jokainen opiskelija saapui paikkaan itsenäisesti; osa mopoilla ja osa busseilla. Hennalaan on oppilaitoksesta matkaa noin 15 km. Hennalan miljöö tarjoaa hyvät toiminnnalliset tilat toimia niin sisällä kuin ulkonakin. Meille sattui onneksi hienot ilmat. Iltapäivän sisällöstä vastasi pääsääntöisesti tutoropiskelijat ja oppilaitospappi. Ohjelmistossa oli perinteisiä ryhmäytymisleikkejä sekä ruoanlaittoa koko porukalle. Jokainen osallistui jollain tavalla yhteisen ruoan laittamiseen joko ihan "ruokapuolella" tai ruoan esillelaitossa tai siivouksessa. Hennalassa on hyvä ja tilava ammattikeittiö. Mielestäni tällainen yhteinen tekeminen (ryhmäytymisleikkien ohella) on hieno tapa tutustua toisiin ja harjoitella toisten huomionottamista. Itsellekin oli hauska päästä taas muistelemaan, mitä se toiminta onkaan nuorten kanssa. Omasta ammatillisen peruskoulutuksen opettajuudesta on vierähtänyt jo tovi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti