III verkostoharjoittelu / peruskoulutus

Kolmannen verkostoharjoiteluni tein Turun lähellä, Nousiaisissa. Paikkana toimi Henrikin yläkoulu Nousiaisissa.

 

Yläkoulussa toimii yksi opinto-ohjaaja, jonka ohjauksessa tein verkostoharjoitteluani. Yläkoulun opinto-ohjaaja toimi myös yhden päivän viikossa lukiossa. Yläkoulussa Henrikin koulussa on kirjoilla noin 200 oppilasta ja Nousiaisten lukiossa 211 oppilasta. Opinto-ohjaaja huolehtii lukiossa vain jatko-opintojen ohjauksesta ja muu ohjaus on rehtorilla.

Nyt kun tein omaa verkostoharjoitteluani, niin yhteisvalinnat olivat lähellä ja niihin liittyvien lomakkeiden täyttäminen ja palauttamien olivat ajankohtaista. Samoin lukiossa ohjaukset liittyen hakuvalintoihin olivat tapetilla.

Hakuaikatauluista tietoa löytyy opintopolku.fi sivustolta. Liitteessä myös OPO- paketti 2017 , jossa tärkeitä päivämääriä ja hakuohjeita nimenomaan peruskoulutuksen jälkeiselle haulle esimerkiksi lukioon tai ammatilliselle puolelle sekä ns. peruskoulun jälkeisen valmentavan koulutuksen (VALMA) hakutietoihin.

Harjoitteluni aikana opolla oli opo-tunteja 7. luokkalaisille. Sain viikon aikana olla mukana neljän eri ryhmän oppitunneilla, joilla kaikilla oli menossa sama aihe. Osa ryhmistä oli edennyt pidemmälle kuin toiset. Erityisen mielekästä oli nähdä miten eri ryhmät toimivat ja että ryhmissä oli erilainen dynamiikka. Opin myös hauskan tavan jakaa ryhmiä pareiksi:

Eli jokainen nosti yhden kortin (tai oppilas saattoi jakaa näitä kortteja) ja kaikki menivät pareittain "oman perheensä" osoittamalla tavalla. Yhden huomioin tein myös: oppilaat eivät käyttäneet tunneilla kännyköitä!

Opo tuntien aiheena oli ARVIOINTI ja "OPINTONI YLÄKOULUSSA".  Tähän liittyen oppilaat työstivät yksin ja pareittain annettua tehtävää aiheesta. Nousiaisissa on käytössä Valmentaja 7-9 kirja oppilaanohjaukseen. Omalla tyttärelläni taas on käytössä Futurix 7-9 kirja. Oppilaat olivat tehneet juuri valintoja valinnaisaineista. Heillä on tietty tarjotin mistä voi valita ja nyt he odottelivat tuloksia mahtoivatko päästä haluamaansa. Oppilaat työskentelivät vielä vanhan OPS:in mukaan. Uusi peruskoulutuksen OPS on tullut voimaan 1.1.2015, mutta käyttöönotossa erilaisia päivämääriä.

Tässä tarkemmin opsin käyttöönotosta opetussuunnitelman perusteista:

Se mikä myös oli itselleni huomioitavaa kun toimin aikuiskoulutuksessa on erilaiset lait, mitkä ohjaavat toimintaa yläkoulussa. Ja erityisesti Lastensuojelulaki.

Opinto-ohjaajan kanssa kävimme keskustelua laista ja sen käytöstä. Linkitän tähän myös THL:n Lastensuojelun käsikirjan. Näistä laeista juttelin myös lisää ammatillisen peruskoulutuksen opon kanssa työpaikallani. Ja tietysti perusopetuslain alla on paljon kohtia, mihin sitä sovelletaan ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon koulutyössä. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on myös keskeisessä asemassa koulutyön järjestelyissä.

Erilaisuutta omaan työhöni on myös nopeatempoisuus esim. oppituntien ja välituntien välillä. Meillä ammatillisella puolella pidämme aina 2 oppituntia putkeen, mutta harjoittelupaikassni yläkoulussa oppitunti on 45 min ja sitten luokkavaihto tai välitunti. Eli tunneilla ei hirveästi edetty asioiden kanssa. Opolle kuului myös tietty määrä välituntivalvontaa viikossa. Joka yläkoulussa opolle ei välttämättä kuulu välituntivalvonta. (Olin mukana näissä välituntivalvonnoissa ja plussaa oli se, että pääsi happihyppelylle ja pystyi vaihtamaan ehkä jonkun sanasen oppilaiden kanssa).  Kävimme opo ohjaajani kanssa paljon keskusteluja mm. hakuasioista, harkintaan perustuvista valinnoista jatko-opinnoissa, opintopolusta, etsivästä nuorisotyöstä, erityisopetuksen järjestämisestä ja tukioppilastoiminnasta (mikä myös oli valtuutettu opolle tässä koulussa).


Olin mukana myös muutamien lukio-opiskelijoiden yksilöohjauksissa. Kaikilta oppilailta kysyttiin suullinen lupa vielä, opo oli jo aiemmin heitä infonnut, että opo opiskelija olisi mahdollisesti keskusteluissa mukana. Yksi ohjaus koski lukion jälkeistä lähinnä oppilaitoksen valintaa ja hieman katsottiin yhdessä pisteitä. Itseä helpotti se, että olin viime syksynä ollut opoille tarkoitetussa AMK hakujen ohjauspäivässä. Yksi ohjaus oli sellainen, jossa minunkin osaamistani pystyttiin hyödyntämään; lukio- oppilas oli päättänyt lopettaa opintonsa ja hän halusi ammtilliseen koulutukseen tietylle alalle. Tiesin hakuajoista ja oppilaitoksista, jotka eivät ole yhteishaun piirissä, joten katsoimme yhdessä ja ohjasin häntä täyttämään sähköisen hakulomakkeen. Opo ohjeisti myös yhteishakuun kuuluvat asiat ja he varasivat vielä uuden ajan hiihtoloman jälkeen, jolloin katsoisivat hakupajassa yhdessä vielä lomakkeen täyttämistä. Yhdessä ohjauksessa oli opiskeija joka mietti opintojen lopettamista, kun matematiikka ei suju. Hänellä kuitenkin esim. yläkoulun päättötodistuksessa matikan numero oli 9. Opo ja oppilas keskustelivat pitään matikan oppimisesta ja tukiopetuksesta ja englantikin meni hieman huonosti. Opiskelijaa hieman ahdisti se, että matikka ja englanti "tökki".  Opiskelija ei kuitenkaan ollut asianomaisille opettajille puhunut mitään ajatuksistaan ja murheistaan. Hän oli ollut matikan uusinnassa ja saanut 4 tai 5, mutta opettajakaan ei ollut regoinut millään tavalla, ei edes tukiopetuksen ehdottamisella. Opo ja opiskelija päätyivät, että opiskelija voisi halutessaan vaihtaa pitkän matikan lyhyeksi ja voivat yhdessä keskustella opettajien kanssa tukiopetuksesta. Lopputulos oli se, että opiskelija ei halunnutkaan lopettaa koulua, vaan jatkaa lukio-opinnoissa ja aineenopettajien kanssa keskustellaan opintojen etenemisestä.

Näkemäni ja keskustelujen perusteella tein listaa yläkoulun opon verkostoista:

• Rehtori, opekollegat ja koulunkäynninohjaajat
• Erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja
• Kuraattori
• Psykologi
• Terveydenhoitaja
• Oppilashuoltoryhmä
• Vanhemmat
• Etsivä nuorisotyö
• MLL
• Nousiaisten nuorisotoimi
• Lähiseudun ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja niiden opot (verkostot jatko-opintoihin ja työelämään liittyvät kontaktit)
• AMK, yliopistot
• Kilroy oli tarjonnut hienon paketin ulkomailla opiskelusta skypen kautta
• Valmennuskeskus (Opo kehui tätä! Opoille ilmainen puolen päivän paketti jatko-opinnoista, ei ollut ollut "mainosmainen" vaikka yksityinen firma onkin. Opo kehui parhaaksi koulutukseksi pitkään aikaan. Valmennuskeskuksen sivuilla on oma kohta opoille, ja suurimmilla paikkakunnilla yleensä syksyllä noita infoja järjestetään)

II Verkostoharjoittelu / Turun ammatti-instituutti; ammatillinen peruskoulutus

Toisen verkostoharjoitteluni suoritin Turun ammatti-instituutissa, sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaajan ohjauksessa. Tosin tämän jakson teen hieman pidempänä; olen mukana myös syksyn ja kevään yhteishakuaikana ja aina, jos tulee jotain sellaista, missä minun kannattaa olla mukana. Tämän mahdollistaa se, että oma työhuoneeni on muutaman metrin päässä tämän jakson ohjaajani työhuoneesta. Itse toimin kuitenkin aikuiskoulutuksessa, eikä meillä ole mitään muuta yhteistä kuin seinät. Katsotaan, mitä koulutusreformi tuo tullessaan.

Turun ammatti-instituutti kuuluu Turun kaupungin sivistystoimialaan. Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus eroavat hallinnoltaan ja ovat omia tulosalueitaan. Nyt tein verkostoharjoitteluni siis ammatillisen peruskoulutuksen puolella. Verkostoharjoitteluni paikassa suoritetaan Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (ammattinimikkeeltään lähihoitaja) sekä Lääkealan perustutkinto (ammattinimikkeeltään lääketeknikko).  

"Ammatillinen perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä ja sen suorittaminen kestää noin kolme vuotta. Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika vaihtelee riippuen opiskelijan etenemistahdista, aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää opiskeluaikaa. Kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden kaikkeen korkea-asteen koulutukseen." (Turun ammatti-instituutin sivuilta; Nuorten ammatillinen koulutus).

Erona taas aikuiskoulutukseen, että näyttötutkintojärjestelmässä ei ole osaamispisteitä tai opintoviikkoja. Tämäkin tullee muuttumaan koulutusreformin myötä?

Turun ammatti-instituutissa voi opiskella monia eri ammatteja; uuden, vuoden 2017 yhteishakuoppaan mukaan yli 20 eri tutkintoa on valittavana. Samoin opas tuo esiin kansainvälisyyden ja yrittäjyyden opinnot osana tutkintoa sekä mahdollisuudet yhdistää esim. huippu-urheilun ja ammatilliset opinnot. Turun ammatti-instituutti tarjoaa myös VALMA- koulutusta niille nuorille, jotka vielä miettivät jatko-opintojaan tai tarvitsevat lisää opiskeluvalmiuksia. (VALMA = ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus). Laskin uudesta hakuoppaasta, että Turun ammatti-instituutin eri koulutusaloilla toimii tällä hetkellä yhteensä 12 opinto-ohjaajaa. Koulutaloja on kuusi (6) ja koulutusaloja on 24.

Ohjaajanani oli/on pitkän linjan opinto-ohjaaja. Käytäviä asioita oli paljon ja sen vuoksi myös sovimme jatkosta, että voin milloin vain palata kysymyksineni ohjaajani luokse ja otamme aina istuntoa sitä mukaa kun on "lisätarvis". Viimeisimpänä on mieleeni jäänyt keskustelu, jossa kuuntelin, kun ohjaaja oponi ja toinen opo keskustelivat  osaamisen tunnustamisen mitoituksen periaatteista ja käytyjen lukioaineiden "siirtämisestä" ammatilliselle puolelle. Kyllä oli välillä niin hepreaa, että ihan jo rupesi ahdistamaan. Ohjaajani kuvasi osuvasti ammatillisen opinto-ohjaajan työtä ja sen kaikkia lonkeroita kovin monisyisiksi. Käsittääkseni esimerkiksi peruskoulussa opinto-ohjaajalla on strukturoidumpi työnkuva? No, se selviää ensi keväänä verkostoharjoittelussa yläkoulussa.

Aloitin minun verkostoharjoitteluni siten, että sain ohjaajaltani tehtäväksi kirjata jo ennakkoon kaikki sellaiset asiat, mihin ainakin haluaisin, että paneudumme. Ihan aluksi kävimme läpi lakeja ja asetuksia ja mitä nuorten puolella, missä opiskeljat ovat alaikäisiä, on erityispiirteitä esimerkiksi verrattuna aikuispuolelle. Yhteistyökumppaniena ovat kuitenkin vahvasti myös nuorten vanhemmat. Kävimme läpi juurikin esim. allekirjoitettavia todistuksia tai erotodistuksia tai keskeyttämispäätöksiä, miten tärkeää on tiedonkulku ja kirjaaminen erikoistapauksissa sekä vanhempien / huoltajan allekirjoitukset jne.
 

Kävimme ohjaajani kanssa läpi ohjaussuunnitelmaa ja mitkä asiat kuuluvat kenellekin ja miten tiedottaminen ja palaverikäytännöt eri toimijoiden kanssa on järjestetty heidän talossaan. Kävimme läpi opinto-ohjaajan läheiset yhteistyökumppanit oppilaan, opiskelijan vanhempien,  opettaja kollegoiden, erityisopettajan ja esimiehen lisäksi:

Olen saanut luettavaksi ja opiskeltavaksi, miten opinto-ohjaus on Turun ammatti-instituutissa järjestetty. Erityisen ilahtunut olin siitä, että yksikössä on tehty erikseen opinto-ohjausta antavan henkilöstön työnkuvat, toimijat ja vastuut. Eihän tämäkään ole kaikenkattava, mutta selkeyttää kuitenkin, jos empii, että tässä kohtaa olisi ehkä hyvä ottaa toinen henkilö pohtimaan jotain opiskleja-asiaa.

Sain opiskeltavaksi myös Opiskeluhuollon oppaan ja kaavion, miten asioiden tulisi edetä. Tavoitteena on opiskeluhyvinvoinnin edistäminen.   Tässä kohtaa kuulin myös erilaisista muista ohjauksen työryhmistä; esim. VARPU- ryhmä (varhainen puuttuminen, TEHO- ryhmä (tehostetun tuen ryhmä) ja MAR- ryhmä (monialainen asiantuntijaryhmä, tarvitaan opiskelijan kirjallinen suostumus). Erikseen on vielä opiskeluhyvinvoinnin ohjausryhmä.

Lisäksi tutustuin oppilaitoksen Hyvän ohjauksen krieereihin, jotka on muokattu OPH:n Hyvän ohjauksen kriteereistä . Oppilaitosversioon on täydennetty se, miten ne on oppilaitoksessa järjestetty. Tähän minun tulee vielä perehtyä tiiviimmin. Lähihaksolla Jyväskylässä lokakuussa pohdimmekin omissa pienryhmissä tätä samaa teemaa, kun kotiläksynä oli perehtyminen oman oppilaitoksen tms. ohjausta järjestäviin asiakirjoihin.  Näistä teemoista nousi hyviä keskusteluja ja näköaloja muiden opo- opiskelijoiden työkontekstiin ja kokemuksiin.

Kävimme läpi tutkinnon perusteita ja miten tutkinto rakentuu nuorten koulutuksessa. Tässä on selkeä ero näyttötutkinojärjestelmään. Molemmissa koulutusmuodoissa kuitenkin huomioidaan aiempi osaaminen ja henkilökohtaistaminen on erityisen tärkeää. Olin mukana ryhmäohjauksessa aloittavalle ryhmälle. Olin mukana myös kahdessa yksilöohjauksessa opiskelijan luvalla. Kävimme läpi kirjaamista ja opiskelijahallinto-ohjelmia Kurre, Priimus ja Wilma. Näihin palaamme vielä ylimääräisissä ohjauksissa yhteishakujen aikaan. Lisäksi tuli niin paljon kaikkea eksaktia asiaa eri tilanteiden hoitamisista, että niitä ei osaa ihan yksittäin luetellakaan, omat muistiinpanot ohjausesta palauttaa itselleni asioita mieleen, ja uskonkin, että tulen jatkossa niitä tarvitsemaan.

Paljon on opolla hommaa perinteisen opoilun ja opintojen parissa. Opo on mukana esim. avoimien ovien päivissä, TAI STEP messuilla, vanhempainilloissa, yrittäjyys- ja rekry- päivissä, omissa koulutuksissa ja erilaisissa työryhmissä, ryhmäytymisiltaäivissä aloittaville ryhmille...jne jne. Kuulin, että aiemmin Opoille sälytettiin vielä kaikenmaailman projekti- ja hanketehtäviä, mutta nyt on maltillisempaa ja omia tehtäviä pitää osata rajata, että opo voi keskittyö perustyöhönsä eli ohjaukseen. Olin verkostoharjoittelussa myös Ohjaamossa. Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka nuorille Turun keskustassa, josta saa ohjausta ja neuvontaa. Alkusyksystä sinne menee aina sovitusti pari opoa pitämään "vastaanottoa", jos Ohjaamoon tullut nuori tarvitsisi ohajausta opintojen suhteen tai jos tarvitsee infoa jälkihausta tms.

Ammatillinen puoli on kovasti nyt uudistustensa kautta ollut mediassa; viimeisimmäksi A-studiossa pohdittiin, miten nuorisotakuu näkyy ammatillisen puolen koulutksessa? LINKKI ko. ohjelmaan. katseluaikaa on marraskuun loppupuolelle 2016. Ohjelma alkaa kohdasta 13:08. Itse mietin tuon ohjelman jälkeen, että kyllä ennaltaehkäisy, asioihin puuttuminen ja pedagogisen näkemyksen rohkea muutos on todella tärkeää ja siksi pelottaa hieman tämä koulutusreformi, että miten ohjauksen siinä käy? Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjoittaa: "Tärkeintä on kehittää ohjausta toisella asteella ja korkeakouluissa, varmistaa opiskelijavalinnalla opiskelijan soveltuvuus alalle..." Mietin myös, että SORA- laki (Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) ei oikein edelleenkään aukea minulle. Miksi sitä ei käytetä, vai eikö se ole käyttökelpoinen, vai millaisissa tilanteissa SORA lakiin voidaan vedota ja mitä konkreettisesti oppilaitoksissa on tehty tuon lain nojalla. Se, mitä olen kuullut monien oppilaitosten edustajilta (omanikin), niin tuntuu, että sillä ei tee mitään? Tästä kuulisin lisää lähijaksoilla muilta mitä tämä tarkoittaa teidän työpaikoissanne.

Olin verkostoharjoittelussa mukana myös ryhmäytymisiltapäivän vietossa erään uuden alkavan ryhmän kanssa. Mukana siellä oli siis uusi luokka luokanvalvojineen, oppilaitospappi, kaksi opiskelijatutoria sekä opo ja minä. Paikkana oli Hennalan seurakuntakoti.

Jokainen opiskelija saapui paikkaan itsenäisesti; osa mopoilla ja osa busseilla. Hennalaan on oppilaitoksesta matkaa noin 15 km. Hennalan miljöö tarjoaa hyvät toiminnnalliset tilat toimia niin sisällä kuin ulkonakin. Meille sattui onneksi hienot ilmat. Iltapäivän sisällöstä vastasi pääsääntöisesti tutoropiskelijat ja oppilaitospappi. Ohjelmistossa oli perinteisiä ryhmäytymisleikkejä sekä ruoanlaittoa koko porukalle. Jokainen osallistui jollain tavalla yhteisen ruoan laittamiseen joko ihan "ruokapuolella" tai ruoan esillelaitossa tai siivouksessa. Hennalassa on hyvä ja tilava ammattikeittiö. Mielestäni tällainen yhteinen tekeminen (ryhmäytymisleikkien ohella) on hieno tapa tutustua toisiin ja harjoitella toisten huomionottamista. Itsellekin oli hauska päästä taas muistelemaan, mitä se toiminta onkaan nuorten kanssa. Omasta ammatillisen peruskoulutuksen opettajuudesta on vierähtänyt jo tovi.

I verkostoharjoittelu / Turun oppisopimustoimisto

Opinto-ohjaajakoulutukseen kuuluu Moniammatillinen verkostotyö - kokonaisuus ja siihen liittyen 6 op:n Verkosto-osaamisen opintojakso. Jaksoon sisältyy kolme verkostoharjoittelua, ohjauksen eri toimintaympäristöissä.

Oma ensimmäinen verkostoharjoitteluni oli Turun oppisopimustoimisto. Oppisopimustoimisto sijaitsee aivan Turun keskustassa, Yliopistonkadulla. Oppisopimustoimistossa on seitsemän koulutustarkastajaa, ja ohjaajani oli itsekin siis koulutustarkastaja, jolla on myös opettajatausta- ja koulutus. Osallistuin verkostoharjoittelussa mm. ohjaustilanteisiin toimistolla, ja koulutusinfoon toimistolla. Olin mukana myös ohjaustilanteessa, jossa mukana oli koulutustarkastaja, työantaja ja työntekijä (oppisopimusopiskelija) ja opetusalan edustaja. Oppisopimus on minulle koulutusmuotona tuttu, mutta jos kaipaat lisätietoa, mitä oppisopimus oikeastaan on, klikkaa tästä *

Ohjauksen ja neuvonnan lisäksi oppisopimustoimisto on mukana erilaisissa hankkeissa tai projekteissa. Turun oppisopimustoimistossa yksi iso hanke on ollut "Nappaa nuori töihin", jossa alkoi oppisopimus nuorille, peruskoulunsa päättäneille. Alana oli aluksi sosiaali- ja terveysalan lähihoitaja opinnot. Hankkeessa käytettiin uutta monityönantajamallia, jossa koulutusvastuu jakautuu usealle eri työnantajalle. Oppisopimustoimistolla on ohjaussuunnitelma, mutta se kulkee vain eri nimellä. He käyttävät työnsä tukena toimintaprosessikaaviota, jossa on mukana eri ohjauksen muodot ja toiminnat.

Oppisopimusten solmimisien, ohjauksen ja neuvonnan lisäksi oppisopimustoimistot tiedottavat ja markkinoivat koulutusmuotoa. Turun oppisopimustoimistossa on säännöllisesti infot, jossa oppisopimuksesta kiinnostuneet saavat alustavan tietopaketin, mitä oppisopimus on. Lisäksi asiakas voi saada vinkkejä mahdollisista vapaista työpaikoista. Työpaikkoja oppisopimustoimisto ei välitä, ne pitää oppisopimusopiskelijaksi mieluilevan itse hankkia. Joskus näissä infoissa voi olla mukana myös oppilaitosten edustajia tai myös potentiaalisia työnantajia. Turun oppisopimustoimisto on infonnut palvelujaan myös mm. Finnkino elokuvateatterissa, jossa elokuvien näytöstä ennen pyöri n. 15 sekunnin pätkä Turun oppisopimustoimiston tarjoamista palveluista. Samoin sosiaalinen media (mm. Facebook, Instagram) on toimistolla käytössä.

 

Koulujen opinto-ohjaajille Turun oppisopimustoimisto on jakanut hauskaa videota Mestari ja oppipoika

Oppisopimustoimistot tekevät yhteistyötä mm. koulujen kanssa, työnantajien ja yritysten kanssa, erilaisten ohjaustoimijoiden kanssa ja osallistuvat erilaisiin koulutuspäiviin. Kirjoitin aiemmin, että oppisopimustoimisto ei välitä työpaikkoja, mutta esim. Turun oppisopimustoimiston kautta ulkomaalaiset oppisopimusopiskelijat ovat voineet löytää Suomalaisia työpaikkojakin. Eli oppisopimusopiskelijoilla on mahdollisuus kansainväliseen vaihtoon ja siitäkin oppisopimustoimisto tiedottaa opiskelijoita. Meidänkin oppilaitoksen oppisopimusopiskelijoista osa lähtee ulkomaille vaihtoon. Tällä hetkellä kaksi oman ryhmäni oppisopimusopiskelijaa suunnittelee työssäoppimista ulkomaille. Tähän voi saada myös rahallista tukea esimerkiksi Erasmus- rahastosta. Olin oppisopimustoimiston infoiltapäivässä, ja siellä oli sinä kertana mukana henkilökuntaa Nuorten työtuki ry:sta. He osaltaan ovat auttamssa nuorten ja nuorten aikuisten sijoittumista työelämään tai koulutukseen. Tällaista toimintaa TE- keskuksen asiakkaille tarjoaa Turussa myös (ja myös muualla Suomessa) Cimson koulutuspalvelut. Samoin oppisopimustoimiston iltapäiväinfossa oli henkilöstöä Nuorisopalvelu Katujätkistä; he auttavat nuoria ja nuoria aikuisia työn tai koulutuksen haussa ja valinnoissa sekä välittävät myös esimerkiksi oppisopimuspaikkoja.

Oppisopimustoimisto järjestää myös koulutusta. Turun oppisopimustoimisto järjestää säännöllisesti ns. TEPA- työpaikkaoahjaajien tapaamiset. Se on koulutusta työnantajille ja työpaikkaohjaajille, joiden yksikössä on aloittanut oppisopimusopiskelija. TEPA tarkoittaa "työpaikkakouluttajan ensiapupakkausta, ja illan kestävässä tilaisuudessa saa kattavan tietopaketin oppisopimuksesta, ohjauksesta, tukitoimista, raha-asioista, lomakkeiden täytöstä jne.

Olin mukana kahdessa ohjaustapahtumassa, jotka olivat luonteeltaan täysin erilaiset. Ensimmäinen ohjaustapahtuma oli oppisopimustoimistossa. Sinne oli aiemmin soittanut henkilö, joka oli kiinnostunut oppisopimuksesta tietylle alalle. Hän tuli sovittuna aikana toimisolle ja lupa minun läsnäolooni oli kysytty jo aiemmin. Asiakkalla oli poikkeuksellisesti aika hyvin tavoitteet selvillä, mitä hän halusi. Siltikin hän tarvitsi apua tutkinnossa, mitä hänen on mahdollista suorittaa, ja millä ajalla mahdollisesti. Koulutustarkastaja antoi vaihtoehtoja lähialueilta, mitkä oppilaitokset ko. koulutusta tarjoaa. Myös palkka-asioista kaoulutustarkastaja neuvoi ja etsi tietoa asiakkaan sitä tiedustellessa. Koulutustarkastaja ehti tapaamisen aikana ohjata ja neuvoa ja antaa tietoa hyvin monista eri asioista; raha- ja palkkatukiasioista työnantajajalle maksettaviin korvauksiin, kuin myös kartoittaa mitä asiakas haluaa ja antaa niistä vaihtoehtoja. Asiakas lopulta itse päättää / valitsee, mitä hän haluaa ja mihin päätyy ja mikä on hänen polkunsa kouluttautua ja löytää paikkansa työelämässä.

Toinen ohjaustilanne oli sellainen, missä työnantaja ja oppisopimusopiskelija (= työntekijä) sekä koulutustarkastaja ja oppilaitoksen edustaja tapasivat koululla. Tapaamisen aloitteentekijä oli työntekijä, jonka oppisopimus ei ollut sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Asiat käytiin keskustellen läpi ja sopimusta katsottiin, mitä sinne on kirjattu, sovittu ja luvattu. Lopputulokseen kaikki lienevät olleet tyytyväisiä. Tässä kohtaa mietin, että koulutustarkastajalla täytyy olla hyvät neuvottelutaidot sekä jämäkkyyttä kertoa faktat, mitä esim rahallinen korvaus työntekijälle tarkoittaa, ja että niistä on ihan lait ja asetukset, mitä kaikkien osapuolien pitää noudattaa.

Kävimme koulutustarkastajan kanssa läpi tärkeimpiä lakeja ja asetuksia, mitkä velvoittavat oppisopimustoimiston henkilökuntaa, ja mitä tarvitsee lukea aika ajoin ja ottaa selvää. Osan oppii sitten työtä tekemällä - oppisopimuksen henkeen! Lakeja ja asetuksia on paljon, jotka liittyvät toimimiseen oppisopimustoimistossa ja mitä tarvitsee työn kannalta tietää. En avaa lakeja sen kummemmin, ne löytyvät Finlexistä ajantasaisina. Listaan omasta mielestäni tärkeimpiä tähän seuraavaksi: Laki ammatillisesta koulutuksesta, Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, Työsopimuslaki, Laki oppisopimuskoulutuksesta, Työehtosopimukset (yksityiset / kunnalliset), Työsopimuslaki, SORA lainsäädäntö, OPH:n asetukset opintososiaalisista eduista, Asetukset vaarallisista töistä, Laki nuorista atyöntekijöistä jne. Näiden lakien ja setusten sisällä on paljon tärkeää asiaa; ihan yleistietoa, mutta myös työajoista ja vuosilomista, sairauspoissaoloista tai sairausajan palkasta, työsopimuksista, koeajoista.